Montefeltron luonnonkaunis alue puhkeaa toukokuussa loistoon. Tässä kuvakirja ilman sen kummempia kommentteja vain silmien iloksi pohjoisempaan Suomeen, missä kesä tulee hieman myöhäisemmällä maitojunalla. Näin voitte jo valmistautua ihanaan kesätunnelmaan ja allergikot ottavat pillerinsä iloisesti esiin, sillä vihreä räjähtää sen kaikissa sävyissä ja aiheuttaa jos jonkinlaista tunnemyrskyä myös psyykkisellä tasolla.


Altopoggiossa tehdään ensimmäiset kesän heinätyöt noin heinäkuussa ja kunnia heille, jotka kestävät kuumat päivät heinänteossa, vaikka nykyään se tehdäänkin traktoreiden ja muiden härveleiden sisältä käsin ilmastoiduissa kopeissa iltahämärässä. Traktoreiden valot näkyvät vuorilla, kun ne mönkivät 20% nousuisia kukkuloitamme pitkin ylös kuin etanat jonossa.

Täällä voi vaeltaa ja mennä vapaasti luonnossa: niityillä, metsissä, kukkuloilla ja vuorilla sekä matalavetisissä, kivipohjaisissa joissa-aivan kuin Suomessa, paitsi että maut, tuoksut, maisema sekä ilmasto on erilainen….Italia odottaa sinua ja tempaa mukaansa. Benvenuto di cuore, sydämellisesti tervetuloa turvalliseen Montefeltroon. Täällä on tilaa olla ja hengittää. Safe by nature. Kurkkaathan loma-asuntojemme kuvaukset täältä: www.altopoggio.it jos haluat tulla yksin tai pienessä ryhmässä ja autan luomaan lomasi juuri sellaiseksi, mistä olit unelmoinut ! Intohimoni on oppaan töiden ohella suunnitella kiertomatkoja. ps. Mattian herkulliselle kielikurssille Altopoggiossa (5-10.7) on vielä 5 paikkaa vapaana, kysy esite!


Hiirenvirnan tyyppinen, herkän lila palkokasvi haluaa säväyttää vihreän keskellä.

Istutin viitisen vuotta sitten Altopoggion loma-asuntojen viereen Passifloran ja se viihtyy tällä aurinkoisella paikalla aivan hurjan hyvin. Etanat meinasivat tappaa sen, mutta sain noukittua ne myös juurien ympäriltä n. 20 cm maan alta pois asumaan läheiselle pellolle, joten köynnös pelastui.




Altopoggion köynnösruusut koristavat terassia ja houkuttelevat tuholaiset pois läheisestä viiniköynnöksestä!

Villiruusut ovat niin kauniita toukokuussa ja on pistettävä nenä lähelle, jotta tuntisi niiden tuoksun..niistä tulee välittömästi mieleen lapsuuden aurinkoiset ja loputtoman ihanat kesät.

Carpegnan vuoristo taustalla ja jasmiini kukassa huhtikuisessa Montefeltrossa


Tästä alkaa kasvaa joka vuosi viiniköynnöksen rypäleet. Ensin lehdet ja sitten terttu ja syyskuussa poimimaan herkut suuhun. Valkoinen syömärypäle. Ennen vanhaan tehtiin vaaleaa leipää lounaaksi ja päälle murskattiin makeita rypäleitä, jos ei lihaa ollut saatavilla.

Laventeli on yksi lempikukistani jo sen tuoksun ja helppohoitoisuuden takia. Se ei kaipaa juurikaan vettä. Talveksi kerään pieniin pussukoihin sen kuivia kukkia tuomaan kesän profumoa (profumo=tuoksu) vaatekaappeihin! Myös laventelihyydyke on aika jännän makuista esim. pecorinojuuston päällä. Monet laittavat sitä myös kuivakakkuihin mausteeksi.

