Panettone eli suunnilleen ”kokin hatun korkuinen” kuivakakku kuuluu ykkösjälkiruokana Italian joulupöytään. Mikä tämä herkku on, miten se tehdään ja mitä sen pullea vatsa pitää sisällään? San Sepolcron kaupungista Toscanasta tulee tähän vastaus.
On aivan uskomatonta, että tämän taivaallisen dolcen tekemiseen riittää vain jauhot, vesi, hiiva, voi ja kananmunan keltuaiset. Uusia villityksiä tulee tietysti aina makuihinkin, eli panettonen sisään voi laittaa lisämakujakin esim. kuivattujen hedelmien paloja, suklaata, metsämarjoja jne. Makujen kirjo on Italiassa melkeinpä ääretön, myös kuorrutusten sateenkaari.
Riccardo kertoo, että tämän vuoden myyntihitti hänen kotileipomossaan on metsämarjapanettone ja valkosuklaapäärynäpanettone. Tuoksu on putiikissa huumaava, eikä Riccardo kerkeä nyt paljon juttelemaan, koska on kiire saada panettonet tehtyä ja uuniin ja juosta vielä puodin puolelle auttamaan myynnissäkin. Tässä menossa ei edes syysflunssat saa leipuria kiinni. Niin täysin omistautunut hän on joulupanettonien tekemiseen. Minulle tulee vastustamaton halu syödä kokonainen panettone tässä ja nyt!
Panettone on siis sesonkituote, ne tulevat marraskuun alussa myyntiin kaupoissa ja leipomoissa ja niitä löytää aina tammikuulle asti. Panettone-kokemus eli sen tuoksu nenässä, kauneus silmissä, maku suussa ja siitä seuraava henkinen ja ruumiillinen hyvinvointi joulun alla on suoraan verrannollinen panettonen hintaan ja alkuperään…mitkään tehdastuotteet eivät yllä saavuttamaan pienissä leipomoissa myytävää ”panettone-hurmiota” ! Ei laadussa, tuoksussa eikä maussa. Italian halpaketjumarketeissa, usein muutaman euron hintaisten panettonien maku ei ole läheskään sama ja näin ollen kokemuksesta tulee aivan erilainen; vähän kuin vertaisi kunnon jälkiuunileipää johonkin pikaisesti suhaistuun teolliseen muovipaketissa kuolleeseen hampurilaissämpylään. Per carità, sus siunatkoon!
Panettonea kohotellaan, reseptistä riippuen, montakin kertaa. Ainakin yksi pitkä sessione on sen teossa eli 12 tunnin yhtäjaksoinen kohotusaika. Nuku sillä aikaa. Jos tämä menee plörinäksi, niin pääsee itku. Yleensä kakkuja kannattaa tehdä monta samalla vaivalla, mutta riskinä on, että paljon aineksia menee hukkaan, jos missaa jonkun sen tekovaiheista.
Itse olen sen verran ”peloissani” tuon tehtävän edessä, että menen huolettomasti valitsemaan omani leipomoista. Meno stress, vähemmän stressiä.
”Jouluherkkukorissamme” (kts. blogini 29.10 : Joulu on taas, joulu on taas…kohta !”) on myynnissä San Sepolcron kaupungissa olevan leipuriliikkeen omistajan ja leipuri Riccardon valkosuklaa-päärynäpanettone, joten halutessanne voitte maistaa kotonanne sen suloista Joulumakua.
Kotona voi yrittää tehdä samanlaista jälkeä. Se voi hyvinkin onnistua ja lohdutan teitä, ette meidän yläkylässämme Altopoggion seudulla ystävättäreni mies Stefano on kuuluisa siitä, että heidän pienehkö keittiö muuntuu joulun alla ”leipomoksi”. Sisälle ei mahdu kun vatsaa vetämällä sisään, sillä hyllyt notkuvat hänen leipomia panettoneja. Niitä annetaan myös joululahjoina sukulaisille ja ystäville. Viimeksi pääsin laskuissani kahteenkymmeneen…Jos olet onnekas, niin Stefano leikkaa sinulle siivun ja tarjoaa kuohuviiniä, teetä tai kahvia kyytipojaksi. Stefanon vaimo on tästä panettonimaratonista iloinen, koska keittiössä ei ole ainakaan viikkoon tilaa tehdä ruokaa, joten koko viisihenkinen perhe pakkautuu viereisessä talossa asuvan nonnan luo eli mummo pistetään kokkaamaan kaikille ruoat; tämä sopii myös mummolle. Hän saa tuvan täyteen rakkaitaan ja mikäs sen hauskempaa, varsinkin näin joulua odotellessa. Joulu on kaivattua yhdessäoloa, Italiassa juuri myös ruokailun ”varjolla”.
Munien keltuainen on tärkeä osa panettonen makua; mummolta saadut tuoreet maalaismunat eli ”uova di campagna” kanojen jäljiltä piiloittamina ja pihalta etsittyinä, ovat parhaimpia JOS vain jäätte eloon tältä retkeltä. Kerran kukko juoksi perässäni aivan raivona ja päätin, että mummo saa tulla mukaani seuraavalle munanhakureissuille. Munia meni rikki kaksi, kun pakenin paniikissa. Voi eli ”burro” myös suoraan lähituottajan ulkona löntysteleviltä lehmiltä saatuna, jauhot ”farina” lähipelloita auringon alla kypsyneestä luomuviljasta ja näin ei voi paljon mennä väärään, jos itse kokeilee tehdä panettonen kotona.
Panettonen teko on tarkkaa homma, ei mitään tyliin ”siitä vaan vatkain päälle ja ainekset sekoon”. Tässä on mielestäni erittäin selkeä video klassisen panettonen teosta jos haluatte katsella: Novaterra Zeelandia Panettone HQ – YouTube
BUON DIVERTIMENTO eli pitäkää hauskaa ja BUON APPETITO, ystäväiset!
ps. Riccardon huumoria: ”Jos et osaa valita, minkä panettonen haluaisit, niin VALITSE LEIPURI”. Ha!