
Giovanni näyttää itsetehdyissä nahkasandaaleissaan kuin onnistuneelta Nepalin matkalta palannut sielu eli ”anima”: energiaa tulvillaan, nauru herkässä ja silmät iloisina tuikkien partasuun jatkeena. Hän kertoo suunnittelemistaan laukuista ja bisneksesistä. Tämä mies tekee kierrätysmateriaaleista ekolaukkuja, vaatteita ja muita tuotteita joka lähtöön!
Giovannin osoite instassa on animaminimacantiere. ”Anima minima, cantiere sperimentale” eli vapaasti suomennettuna ”pieni sielu, koetyömaa”. Runollista ekokierrätystä, Giovanni haluaa antaa jokaiselle tavaralle ja materiaalille toisen mahdollisuuden.. miten ihana idea.

Ylläolevassa artikkelissa kerrotaan Emilia-Romagnan läänistä, Savignanon kaupungista kotoisin olevasta Giovanni Gridellistä; hänen käsissään muuntuvat vanhat rantatuolit (Savignano on Adrianmeren rannikon lähellä), autojen lokarit, palosammuttimet ja vaikkapa pyörien vanhat renkaat uuteen uskoon. Vanha parketti voi olla myös laukun sisustana. Giovanni on tehnyt myös hääpuvun nuorelle morsiamelle juta-materiaalista, kuten muitakin vaatteita lapsille ja aikuisille esim. rikkinäisistä sateenvarjoista ja muovipulloista.

Giovanni kertoo avanneensa pienen kutomon/käsityöliikkeen eli ”sartorian” Gatteo Mare-rantakaupunkiin ja kuvaa työnsä olevan ”vastaanottoa ja materiaalin runollista muuntamista”. Jokaiselle asialle annetaan uusi mahdollisuus, uusi elämä. Tässä vaaditaan materiaalien kuuntelua. Ha, eipä ole ihan helppo homma! Hyvä Giovanni. Giovannin merkki on LAGOFIORITO eli kukkiva järvi. Tämä kuvaa meidän kaikkien elämänkaarta, lapsesta aikuiseksi ja hän haluaa tuoda esiin luontoa ja sen kunnioittamista koko elämän kestävänä filosofiana, pienestä isoksi asti. EKOlogisuus kunniaan!

Tällaista kuin kantaa, niin voi olla takuuvarma, ettei toista samanlaista tule vastaan. Käsityö on käsityötä. Taidot kunniaan ja nostetaan hattua Giovannille, joka pykää näitä työpajassaan aina silloin kun ei ole keräilemässä materiaalia, joilla koristella tai sisustaa tai päällystää laukkujaan.

Tilasin pyöräilystä innostuneelle pojalleni joululahjaksi repun ekonahasta ja sitä komistaa pyörän ratas. Ainakin koulussa on helppo bongata oma reppunsa muiden joukosta; Italiassa on Eastpack-villitys ollut jo vuosikausia ja mielestäni kaikki nämä reput ovat ikävästi saman näköisiä ja kovin mustissa värisävyissä mennään….kuka rohkenisi olla erilainen?


Katsokaa instasta; nämä ovat kaikki alusta loppuun Giovannin ideoimia ja toteuttamia, kierrätysmateriaaleja käyttäen. Uniikkilaukkuja. Jokaisen makuun, harrastuksiin, työhön ja toiveisiin löytyy oma malli ja jos ei löydy jo valmiista mallistosta, niin kirjoita suoraan Giovannille. Hän paneutuu heti töihin suunnittelemaan sinulle sopivaa luomusta.





Ja katsokaa loput hänen sivuiltaan, hymy tulee suuhun kun selailette näitä mestarityönnäytöksiä. Capolavori! Hinnat eivät ole päätähuimaavia, ottakaa reippaasti vaan yhteyttä ja kertokaa minulta terveisiä. Tapasin Giovannin Maria Rosan kioskilla Altopoggion lähellä tänä kesänä ja päätin siltä seisomalta kirjoittaa hänestä blogin; Giovanni ei ujona miehenä höngännyt kuvaan, mutta kertoi, että ”niitä löytyy sivuiltani ja nappaa sieltä”….Italiassakin on humaanista ujoutta. Animaminima…näissä luomuksissa on sielu mukana. Tulee hyvä mieli niitä kantaessa.