Cosimo I de Medicin ”Aurinkokaupungista” tulikin j채채kaappi n. 455 vuotta sitten

Eiv채t menneet mahtisuvun hallitsija Cosimo ensimm채isen suunnitelmat ”putkeen” 1500-luvulla. Eih채n el채m채ss채 kaikki yritykset voi onnistua ja tekev채lle sattuu. Tulkaa tutustumaan laajaan kolmeen l채채niin ulottuvaan luonnonpuistoon jalan tai py철r채ll채. T채채ll채 oli noin 455 vuotta sitten kunnianhimoisen suunitelman mukainen Aurinkokaupunki, la Citta쨈del Sole, 1250 metrin korkeudella. ”L채hell채 aurinkoa”, kuten Cosimo kirjoitti. Utopiakaupunki.

Vapaa k채채nn철s: ”T채h채n Cosimo ! 450 vuotta sitten halusi utopiakaupungin. Nykyp채iv채n채 muistamme t채m채n humanistisena aarteena.” Kunnanhallinto v. 2016 pystytti kiven, Virpi oli muistolaatan juhlatilaisuudessa Pennabillin kunnan edustajana.

Cosimo halusi n채ytt채채 muille hallitsijoille ja vastustajilleen, ett채 h채n on voittamaton, taidokas ja innovatiivinen hallitsija, rakentaen jopa Sasso Simone ja Simoncellon nykyiseen luonnonpuistoon ja sen Euroopan laajimpiin kuuluvan tammilehdossa olevan j채ttim채isen l채tt채p채isen kivenj채rkeleen laelle yli 1200 metrin korkeuteen ”Aurinkokaupungin”.

Sasso Simonen jyrk채t reunat pitiv채t vihollisen loitolla. Nyky채채n sen oikealla puolella on helppo nupulakivip채채llysteinen k채velyreitti, joka sopii koko perheelle. T채채lt채 l철ytyy paljon fossiileja.

H채n kutsui paikalle parhaat arkkitehdit tekem채채n tulevan linnan piirustuksia kaupungista, jossa olisi asuntoja perheille, hevostalleja, kirkko, armeijan asuintiloja ja jopa kirjasto. Kaksi valtavaa vesis채ili철t채 kaivettiin, jotta n. 300 m korkean kiven p채채lle saataisiin juomavett채. Vihollinen ei hevill채 p채채sisi hy철kk채채m채채n sen pystysuorien sein채mien reunustamaan kaupunkiin. Toinen vesikaivoista on viel채 nykyp채iv채n채kin toiminnassa.

Huipulla on kivinen muistolaatta, jossa piirustukset muinaisesta kaupungista. Vanhaa muuria l철ytyy viel채 puiden seasta, vaikkakin sammaleen peitt채m채n채.

Rakennusty철t alkoivat- paikalla oli ollut pari vuosisataa aiemmin Benediktiinil채ismunkkien luostari (nostan hattua heille mielest채ni Pyramidien rakennusurakkaan verrattavasta rehkimisest채). Sen ollessa jo raunioina, Cosimo k채ytti hyv채kseen nuo jo huipulla olevat kivet, vaikka ne eiv채t riitt채neetk채채n koko Aurinkokaupungin tekemiseen.

Huipulla tuuli, syksyll채 satoi ja talvella tuli lunta joten v채lill채 h채r채t liukuivat kapoisilta poluilta alas kivikuormineen synkkyyteen, mutta periksi ei voinut antaa. N채in halusi Cosimo. Naisia, lapsia ja vartijoita pakotettiin Sasso Simonen huipun laelle asumaan, vaikka talven viima oli hyyt채v채 ja sudet s철iv채t suihinsa n채lk채채 n채kev채t turvattomat ihmiset. Jo muutaman vuoden j채lkeen osa yritti paeta pois huipulta, vaikka kaupunki ei ollut edes valmis.

Kolmeen l채채niin ulottuvan luonnonpuiston edustajat juhlapuheiden huumassa. Kuv. my철s taitelija kivenhakkaaja Andrea da Montefeltro juhlatilaisuudessa kiven huipulla viisi vuotta sitten. De Medicin ”edustajat ” olivat my철s mukana!

Vimeinen piikki tuli ihmisparkojen lihaan Euroopassa silloin muodostuneen pienen j채채kauden my철t채, eli kylm채채n ei kuollut pelk채st채채n ”Aurinkokaupungin” laella asuneet asukasraukat. Aurinkokapungin v채hemm채n valoisa elinkaari sammui parissakymmeness채 vuodessa.

Huippu on nyt luonnontilassa. Bellissimo!

Kuva on otettu viime viikonloppuna huipun laelta. Rauha vallitsee ja paikan kauneus vet채채 puoleensa sunnutaik채velij철it채 koirineen ja ruokakoreineen. Nyt sen lempe채n viile채 kes채inen tuuli ja rauhallisuus viev채t syd채men mukanaan ja perheet nauttivat picnic- lounasta sen huipulla. Y철t채 en uskaltaisi t채채ll채 sent채채n viett채채…

T채m채 kivenj채rk채le on ajautunut maankuoren muodostumisen aikoihin Ligurian rannikolta aika haipakkaa menoa mega-savilautan p채채ll채 j채m채ht채en vireisen ”veljens채”, pienemm채n Sasso Simoncellon viereen. Merihenkisi채 fossiileja on siis sen sein채miss채 n채kyviss채 paljaallakin silm채ll채. Villisiat kaivavat sorkillaan ruukun jne.palasia maasta yl철s etsiess채채n kasvien juuria sy철t채v채ksi. Voit l철yt채채 kauniita historiallisia k채ytt철esineiden palasia aivan k채velypolun vierest채.

Hyv채채 huipun p채iv채채, Buongiorno, p채iv채nkakkara, Margherita.

Ota opas aina mukaasi, polulta ei kannata menn채 syrj채채n sill채 maaper채ss채 voi olla railoja joihin ei ole hyv채 pudota. Pysy polulla niin kaikki menee hyvin. Paikka on todella k채velyretken arvoinen.

Kiven p채채lle viev채 reitti on ”kuun maiseman” tyyppinen, ilman aluskasvillisuutta ja maaper채n kerrostumat ovat upeasti n채ht채viss채. T채m채 on t채ydellinen paikka geologeille ja maaper채tutkmuksesta kiinnostuneille. Taustalla Marchen l채채ni.

Tule mukaani k채velylle, puolentoista tunnin matka tuo huippua l채himm채st채 paikasta kiven laelle rauhallista tahtia mennen. T채m채n retken j채lkeen on upeaa istua sy철m채채n samannimisen kotiravintolan terassille nauttimaan illallista ja ihailemaan auringonlaskua vastap채isille ”vihre채n samettisille” vuorille. Kotiruokaa Toscanan mauin, punaviinien kera. Uunihelmikanaa…k채sin tehty채 pastaa….Tervetuloa. Voit t철rm채t채 my철s De Medicin suvun edustajiin jos olet oikealla polulla oikeaan aikaan….historian lehdet havisevat jalkojesi alla Montefeltrossa.

Tavat ja vaatteet muuttuvat vuosisatojen mittaan….Italian kieli kyll채 oli viel채 aivan ymm채rrett채v채채, joten kommunikointi sujui. Ja sitten k채vimme puiden siimeksen alla oleviin juhlaruokiin k채siksi.